.: Suven verenimijät

Meidän perheessä suhtaudutaan suven verenimijöihin kahdella toisistaan hyvin poikkeavalla tavalla.

1. Annetaan itikan istahtaa iholle ja katsomalla tarkatetaan, että hyttynen varmasti syö itsenä kylläiseksi - aikaa voi hyvinkin mennä minuutti. Hyvästellään hyttynen hellin sanoin ja katsotaan iholle nousevaa punaista paukamaa. Iholla kutisee pikkuisen - ei tarvitse raapia. Ja 10 minuutin päästä todetaan paukaman häviävän. Seuraavaa ateriaa hakevaa itikkaa ei mahdollisesti enää huomata.

2. Hyttynen istahtaa iholle. Parin sekunnin sisään on itikka häädetty huitomalla raivokkaasti tai parhaimmassa tapauksessa itikka on läimitty kuoliaaksi. Sadatellaan itikat viimeisimpään hornaan ja vähintäänkin kiljaistaan "Ai". Katsellaan iholle nousevaa punaista paukamaa. 10 minuutin päästä raavitaan kutiavaa paukamaa taukoamatta. Raavitaan yhä kasvavaa paukamaa vielä viikonkin päästä itikan vierailusta. Pyyhitään pois valuvaa verta - ei sitten uskottu, kun äiti sanoi "älä raavi - iho menee rikki ja tulehtuu". Seuraavan hyökkäyksen jälkeen toistetaan aikaisemmat tapahtumat + aletaan raapia myös uudelleen kutiamaan alkaneita vanhoja pistoja.

Arvaa kuulunko ryhmään 1 vai 2?

Tietty ryhmään 2 - jos kuuluisin ryhmään 1 niin kuin mieheni kuuluu, en edes muistaisi on hyttysien olemassaoloa kevään ensi piston jälkeen.

Nim. "Viime viikot ovat menneet raapien - hametta ei kehtaa käyttää"

Hyttysallergia kutittaa

Osa hyttysistä talvehtii ja ne lentävät jo huhti-toukokuussa. Uusi sukupolvi ilmestyy touko-kesäkuun vaihteessa, ja runsain hyttysten määrä on juhannuksen seudussa. Aikuinen hyttynen elää vain noin kaksi viikkoa. Naarashyttynen pistää ja imee veriaterian.
Hyttysten aiheuttamat reaktiot ovat pääosin allergiaa. Välittömästi nouseva nokkospaukama ja useamman tunnin kuluttua ilmaantuvat puremanäpyt kutisevat voimakkaasti. Osalle saattaa ilmaantua nokosihottuma. Hyttystenpistot voivat joskus aiheuttaa isoja rakkuloita tai voimakkaasti erittäviä paiseen tyyppisiä reaktioita.
Reaktiivisina ihoreaktiona esiintyy papulaarista ihottumaa (strofulusta), sekä monimuotoista ihottumaa (erythema multiforme). Reaktiot usein heikkenevät loppukesää kohti. Osa ihmisistä tulee immuuneiksi hyttystenpistoille, eivätkä saa niistä iho-oireita.

Hoida jo ennen hyttyskautta

Suun kautta otettavat antihistamiinit tehoavat parhaiten, kun lääkitys aloitetaan ennen oletettua hyttyskautta, käytännössä mieluiten kaksi viikkoa aikaisemmin. Hoitoa kannattaa jatkaa syksyyn saakka. Paikallisesti voidaan käyttää keskivahvaa tai vahvaa kortisonivoidetta, mikäli reaktion hoitoon tarvitaan lisäapua. Hyttysallergiaan ei ole siedätyshoitoa. Useimmat hyttyskarkoitteet estävät hyttysten pistoja 2-3 tunnin ajaksi. Ne eivät vaikuta muihin pistäviin ja pureviin hyönteisiin.

Paarmasta harvoin allergiaa

Paarman purema aiheuttaa harvoin allergisen reaktion. Yleisin reaktio on paikallinen nokkospaukama, yleistynyt allerginen reaktio ja jopa anafylaktinen reaktio ovat mahdollisia.
Ne hoidetaan antihistamiinilla, kortisonivoiteella ja tarvittaessa anafylaksiahoidoilla. Paarmojen puremien aiheuttamat ärsytysreaktiot parantuvat yleensä muutamassa päivässä paikallishoidolla.

Mäkärät ja polttiaiset

Mäkäränaaraat etsivät veriateriaa ja niiden ärhäkkyydessä on eroja. Toiset vain lentelevät kasvojen edessä, toiset purevat heti iholle päästessään. Puremakohtaan tulee 1–2 millimetrin punoitus ja lievä turvotus sen ympärille. Ihoreaktio on ärsytystä, mikä kutisee muutamien päivien tai joillakin jopa viikon ajan. Mäkäräallergia on hyvin harvinaista. Mäkärät lentävät alkukesällä. Polttiainen on yhden millimetrin mittainen hyönteinen. Naaras rikkoo ihon pinnan, mutta rikkouma ei ylety verisuoniin asti. Jälki on pieni, mutta puremakohta polttelee voimakkaasti. Mäkäräisiltä ja polttiaisilta voi suojautua vain vaatteilla.

Reaktion syynä myrkky, sylki tai muu erite

Hyönteisten piston aiheuttamat allergiset reaktiot ovat varsin yleisiä. Ne on tunnettu jo tuhansia vuosia. Tietoa on jo vuodelta 2621 eKr. faraon hautakammion hieroglyfeissä.
Allergian voi aiheuttaa hyönteisten myrkky, sylki tai muu erite, mikä joutuu ihoon hyönteisen pistäessä. Seurauksena voi olla välitön tai viivästynyt allergia. Välittömässä ilmaantuu paikallinen kutiseva paukama, mikä erittäin allergisilla saattaa levitä nokkosrokoksi, harvemmin anafylaksiaksi.
Välittömässä hyönteisallergiassa oireena voi olla myös allerginen nuha tai astman oireet.
Viivästyneessä allergiassa hyönteisen pistos- tai puremakohtaan ilmaantuu punoitus ja turvotus, jotka kestävät muutamasta päivässä viikkoon. Allergiset reaktiot ovat kutisevia.

Tiedot/ Lääkäriasema Pulssi

Ja mikä on nopein helpotus kutinaan?
Raapiminen - tietenkin - aah

Tutkijat ovat nyt selvittäneet, miksi raapiminen auttaa kutinaan, kertoo BBC News -verkkosivusto. Tutkijoiden mukaan raapiminen estää selkäytimen hermosolujen aktiivisuutta, jotka välittävät tuntemuksia aivoihin.

Raapiminen ei kuitenkaan tutkijoiden mukaan tuo pitkäaikaista helpotusta, sillä sen vaikutus kestää vain sen aikaa, kun kutinakohtaa jaksaa raapia. BBC Newsin mukaan Raapiminen itsessään ei auta kutinaan, vaan ihon raapiminen kutinakohdasta estää signaalien kulkeutumista aivoihin, jolloin kutinan tunne hetkeksi katoaa.

Aihetta tutki Minnesotan yliopisto. Todennäköisesti jokainen ihminen tietää, että raapiminen yleensä helpottaa kutinaa, mutta tutkijoita asia on hämmästyttänyt. Aiemmin ei siis ole tiedetty, miksi raapiminen auttaa kutinaan.

Tutkimus on sikäli merkittävä, että tulevaisuudessa kenties voidaan kehitellä tapa helpottaa kutinaa ilman, että ihoa vaurioitetaan.