sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Boordia seinään


Emilian huone oli aikaisemmin Santerin huone.
Huoneen seiniä kiersi vaudikas moottoripyörä -aiheinen boordi.
Ei ehkä juuri sellainen, joka olisi 8 vuotiaan neitosen ensitoive.
Ostin uuden boordin varmaankin vuoden vaihteen jälkeen. Vasta tänään sain tarpeeksi puhtia ja laitoin boordin seinään.
Siis ihan älytön työ, mokoman takia. Tai onhan se nyt ihan nätti, kun homma on tehty.
Mutta esivalmistelut - vanhan boordin poisto, seinän puhdistus - siinä oli ihan "sikana duunia". Kuinka en voinut muistaa miten paljon aikaa työ vaatii. Edellisen kerran olin samassa "liemessä" noin 10 vuotta sitten ja silloin vannoin ettei koskaan enää boordia.
Vannomatta paras!
No, boordiliimakin oli kaupasta sopivasti päässyt loppumaan - eikun liisteriä vatkaamaan. Lopputuloksena liisteriä olisi ollut vaikka naapureillekin jakaa. Paketissa oli ohjeena kaataa koko paketti 8 litraan vettä. Siitä sitten vaan sirottelemaan sopiva määrä murjuja ja vettä päälle. Lirua tuli, mutta lisätään muruja. Ai just niin, tämähän turpoo ihan mahdottomasti.
Eikun vettä lisää.
Ainakin boordi on (ja toivottavasti myös pysyy) seinällä.
Samalla tarmolla siivosin huonetta muutenkin ja iskin maton pesukoneeseen. Huomenna saadaan puhdas matto lattialle.
Siinä menikin koko, kaunis toukokuinen, päivä. Ulkona en ehtinytkään juuri olemaan.
Eipäs päässyt ainakaan hipiä palamaan.
Huomenna alkaa uusi viikko - silloin saamme ylimääräisen vapaan torstaina, kun vietetään helatorstaita.


Uusi "perheenjäsen"


Mikä saa miehen onnelliseksi?
Moottoripyöräpä hyvinkin!

Vihdoinkin meidän perhe on jälleen täydellinen, kun Alex sai tuotua kotiin oman helmensä.
Ehti kuluakin jo lähes puoli vuotta, siitä kun viimeksi perheessämme oli mp.
Eilen Kawasaki Ninja saapui luoksemme Hyvinkäältä.
Kerran motoristi - aina motoristi.
Pyörän saapuminsen huomaa - hymy on herkässä, laulun lurituksia, rento ja rauhallinen olo.
Miinuksena tietysti tulee se, että Alex on jossain vaiheessa enemmän poissa kotoa.
Pyörällähän ajetaan kesällä.

Toukokuu ja vihreys


Viime viikolla se tuli - vihreys nimittäin.
Tämä hetki vuodesta on kyllä kaikista paras.
Pitkän talven jälkeen on ihanaa, kun uudet ihanan vaaleanvihreät lehdet valtaavat kaikki paikat. Myöhemmin kesällä, ei enää edes muista miltä lehdettömät puut ja puskat näyttävät.
Hetki vielä ja kohta ulkona voi kuulla uuden äänen - tuulessa havisevat puiden lehdet.
Tästä hetkestä kannattaa nauttia kevät on vain kerran vuodessa...

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Lisää helmiä


Vapunpyhinä olen saanut aikaiseksi myös uusia helmiä. Kellokortti eli kotoisemmin kellisnauhojen lisäksi olen alkanut tehdä myös kaulakoruja. Lisäksi olen korjannut parit rikkoutuneet korut. Melkeinpä meninasi töitä pukata ihan ruuhkaksi asti. Ans kattoo nyt, kauanko meidän firman naiset koruja haluavat... 


Kännykkäpussukka


Uskomatonta miten vaikeaa voi ompelu olla, näin kylmiltään. Ei sujunut yhtä sutjakkaasti kuin Strömsön näpsäkät ompelukset. Kuin en koskaan ennen olisi mitään tehnyt...
Pitäisi käyttää ompelukonetta useammin - nyt meni enemmän aikaa purkamiseen, kuin ompeluun ;-)


Työohje kännykkäpussukalle

Leikkaa kappaleet, saumavarat sisältyy mittaan
- pussi koko 29 x 11 cm 
- läppä koko 15 x8 cm
- pussin vuori 28 x 9 cm

Ompelujärjestys
1. ompele tarranauhat läppään ja pussukkaan. Varmista, että pussukkaan jää riittävästi varaa yläreunan käännökselle.
2. ompele läpän lyhyet sivut ja käännä oikeinpäin
3. ompele läppä pussukkaan ja muista laittaa kaulanauha väliin jos haluat hihnan keskelle taakse
4. ompele pussukan yläreuna - siisti käänteet
5. ompele läpän alareuna siistiksi
6. ompele sivusaumat
7. huolittele käsin pussukan sisäpuolelle tulevat sivusaumat siisteiksi. Käännä ylimääräinen päälliskangas katesaumaksi pussukan vuoreen.